torstai 29. joulukuuta 2016

Kasler sopii sopaksi

Lihakeitto on melko pitkän valmistusajan vaativa, mikäli käyttää perinteisiä keittolihoja. Porsaan niska on edullinen, makuisa ja nopeasti valmistettavissa oleva keittoonkin sopiva liha.



Liha kannattaa paloitella noin 15-20mm sivuiltaan oleviksi kuutioiksi. Niskan rasvaiset osat sopivat soppaan siinä missä muutkin. Mitään erityiskäsittelyä ei tarvita. Ruskistin lihapalat ensin pannulla melko runsaassa voissa ja kaadoin värin vaihdon jälkeen kaiken padasta keittokattilaan samaan aikaan, kun laitoin sinne perunat, sipulit ja porkkanat.


Kasvisten kypsyessä possun niskapalat kypsyivät ja mureutuivat samanaikaisesti. Lähes valmiiseen keittoon vielä loraus sesam - öljyä. Kokkailuuni kriittisesti suhtautuva ystäväni piti keittoa lajinsa parhaisiin kuuluvana. Pidän syynä tähän kasler - lihaa.

tiistai 20. joulukuuta 2016

Ravintola Nissen joululautanen

Ravintola Nisse on yksi Lahden vanhimmista lähiöbaareista. Minun käsityksen mukaan siellä on tehty sukupolvenvaihdoksia niin asiakaskunnassa, kuin henkilökunnassa.

Normaalisti tarjontaan ei illalliset kuulu, mutta tilauksesta jouluruokailu järjestyi. Annos tuli juuri ruokailijamäärän rajallisuudesta johtuen lautaselle valmiiksi annosteltuna. Kuva on otettu ravintolavalaistuksessa, joten se ei ole erityisen edustava. Ruoka sen sijaan oli maukasta. Lisäksi arvostan, että laatikoiden valmistaja seisoi baaritiskin takana kyselemässä miltä maistui. Ei siis mitään eineksien lämmittämistä ja lautaselle asettelua.

Hyvää

tiistai 13. joulukuuta 2016

Ravintola F-Hoone, Telliskivi, Tallinna

Venäjänkielisestä, keskustan liepeillä sijaitsevasta boheemislummista, Telliskivestä on tekeytynyt viime vuosina trendikäs hipsterikeskittymä. Alueella on vanhoihin, hylättyihin teollisuuskiinteistöihin rakentuneita käsityö -ja sisustusliikkeitä, pop - up taidenäyttelyitä ja myymälöitä, sekä taiteeseen ja käsitöihin painottuneita kirpputoreja. Myös kaikissa tukipalveluissa, kuten ravintolatoiminnassa huokuu sama henki.

Telliskivi on vain 10 minuutin raitiovaunumatkan päässä Tallinnan keskustasta, joten sinne ehtii ruokamatkalle yhtä nopeasti, kuin Vanhankaupungin ytimeen. Tunnetuin alueen ravintoloista on rakennuksensa mukaan nimetty F - Hoone.



Ravintolan sisustus on alueen hengen mukainen ja kahta samanlaista tuolia ei löydy - ainakaan vierekkäisiltä sijoilta. Ruokalista on melko konstailematon ja hinnat huokeita. Ruoka on hyvää, eikä paikan kulttimaine ole tullut aiheetta.

Söimme alkupalaksi kahden hengen maistelulautasen, jossa oli ainakin juustoja, kinkkua, paistia, suolakurkkuja, oliiveja, artisokkia ja montaa muuta.



Söin lisäksi alkuun kolmen sipulin keiton, jossa oli sipulien lisäksi nuudeleita, keitettyä kananmunaa ja kalaa. Korianterilla maustettu keitto ei edusta erityistä ruoan korkeakulttuuria, mutta palveli lämmikkeenä pakkaspäivän kävelyn jälkeen.



Pääruokana söin Ankka Confitin, joka oli hyvää. Myös puolisoni valitsema burgeri oli ihan pieteetillä tehty. Sen lisäkkeen olleista porkkanaranskalaisista erityiskehut.

Mikä F - Hoone on? Ensikäynnin jälkeen minulla on mielipide. Hyvin paikan ja ympäröivän toiminnan henkeä kunnioittava, helposti lähestyttävä kansanravintola, joka valmistaa moneen suuhun sopivat annokset laadukkaasti ja tarjoilee ne näyttävästi.

Tuskin siellä viikoittain haluaa ruokailla, mutta mielestäni tällä paikalla on positiivinen ensituulahdus annettavana monista motiiveista vierailemaan tulleille tuleville muukalaisille. Yllytän olemaan yksi niistä

maanantai 12. joulukuuta 2016

Ravintola Spot, Tallinnan Vanhakaupunki

Ravintola Spot on suosittu, Eurooppalaisen keittiön, ravintola Tallinnan vanhassa kaupungissa. Ravintola on pieni, arvioni mukaan noin 60 paikkainen. Ravintolan mottona on mahdollistaa hyvän ruoan nauttiminen jokaiselle. Hinnat ovat siis maltilliset suhteutettuna ravintolan tapaan valmistaa ja tarjoilla ruoka.

Alkuruokien hinnat olivat yksinumeroisia. Kuvan tartar - pihvi maksoi 8 euroa. Siis edullista. Esillepano oli kaunis, vaikka sitä ei huonosti otetusta kuvasta erityisen hyvin huomaa. Liha oli varmasti tuoretta, eikä keittiössä kootussa pihvissä ollut mitään vikaa. Ei myöskään mitenkään erityisen hyvää makua, tai erityistä vivahdetta josta kertoa.



Pääruokavalintani oli paikallista hirveä mustassa linssisoseessa, voissa paistettujen kasvisten kera. Annos oli nälkäiselle, isolle miehelle pieni. Hirvi on haastava liha valmistaa. Tässä kohdassa ravintola onnistui. Liha oli mehevää ja mureaa. Mitenkään erityisen hyvän makuista se kuitenkaan ei ollut. Annoksen esillepano oli hieno ja kokonaisuus oli toimiva.

Kuitenkin, minun mielipiteeni on, että ravintolan fine diningin ja laadukkaan perusravintolan välimaastossa toimiva konsepti ei sovi minulle. Lähtökohtaisesti en tykkää blogissa kirjoittaa mitään, mikä kenenkään yritystoimintaa hankaloittaa. Tämän jutun kirjoittamisen motiivina kuitenkin on ohjata kaltaiseni, käsittääkseni melko tyypillisen Suomalaisen maun omaavia mieluummin toisaalle. Tallinnassa on monta oikeasti hyvää ravintolaa. Joko fine diningia, tai lähes minkä tahansa keittiön perusravintolaa. Kaltaisilleni löytyy niistä parempia kokemuksia.

Kuitenkin, jos pelkää eksotiikkaa, mutta haluaa turvallisen ja kohtuuhintaisen tutustumisen hienoon illalliseen, niin silloin Spot on omimmillaan. Puitteet on viihtyisät, tunnelma hyvä ja palvelu oikein ystävällistä. Ehkä minäkin annan ravintolalle vielä uuden mahdollisuuden, kunhan listat elävät. Ehkä en, koska muitakin hyviä vaihtoehtoja Tallinnassa on.

maanantai 5. joulukuuta 2016

Raclette illallinen

Raclette -teemainen illallinen on mukava tapa viettää iltaa porukalla. Syömään mahtuu yhden Raclette grillin ympärille pöydällinen nälkäisiä. Ruokaa valmistuu pikkuhiljaa. Ilallisesta muodostuu sopivan sosiaalinen tapahtuma, jossa oman annoksen eteen pääsee jokainen vielä sopivasti puuhaamaan.



Raclette on Sveitsiläinen ruoka, jonka nimi tulee Ranskankielen kaapia verbistä. Alunperin rasvaista Raclette juustoa lämmitettiin avotulella erillisissä astioissa, joista se kaavittiin leivän, tai muun lisäkkeen päälle.

Raclettea varten on ihan omaa nimeä kantavia juustoja. Ne ovat erityisen rasvaisia ja hyvän makuisia. Ihan pienen marketin valikoimasta niitä ei löydy. Meillä oli tämän juuston lisäksi käytössä tavallista, rasvaista kermajuustoa ja Valion Luostari - juustoa. Kaikki juustot käyttäytyivät grillissä toivotusti ja maistuivat hyvältä. Maku korreloi hyvin suoraan rasvaprosentin kanssa. Oikeasti rasvaisen juuston löytäminen oli kaupasta hankalaa. Low-fat tuotteet valtaavat alaa ja lähes kaikista suosituista juustoista löytyi vähärasvaisempi vaihtoehto, mutta yhdestäkään ei korkearasvaisempaa. Tässä kuluttajakäyttäytyminen menee kyllä väärään suuntaan. Juustoissa kuuluu olla rasvaa. Jos on laihdutuskuurilla voi juustoa syödä vähemmän, tai jättää kokonaan väliin.


Raclette grillit ovat nykyään helppokäyttöisiä ja teflonpinnoitteen myötä myös käteviä huoltaa. Meillä oli vieraileva emäntä organisoimassa ateriointia, joten helppoudesta sai ehkä virheellisen kuvan. Grillattavien lisäkkeiden esivalmisteluun oli varmaan mennyt tunti, jos toinenkin. Paahtopaisti oli pitänyt uunikypsentää, pekoniin käärityt katkaravut marinoida, kuten myös kasvikset.

Kanat olivat ihan valmismarinadisista pihveistä suikaloituja, joten kaikessa ei tarvitse hifistellä. Lisäkkeiksi kävisi todennäköisesti myös kalat, tai vaikka maustemakkarat. Minun kokemuksen mukaan useissa ohjeissa mainitut perunat, tai patongit kannattaa jättää kuitenkin pois. Rasvaisen ruoan kylkeen ei enää ämpärillistä hiilihydraatteja tarvita. Herkullisuus ja tunnelma puolestaan ohjaavat syömään pikemminkin liikaa, kuin liian vähän.




Pöydän ääressä oli kolme nelikymppistä ja 4 lasta 8 - 14 ikävuoden välistä. Jokainen viihtyi pitkään ruokahuoneessa ja nautti kokonaisuudesta. Eli Raclette sopii niin aikuisten, kuin lapsiperheiden päivälliseksi. Tosin pienten lasten ja itsenikaltaisten aikuisten kanssa pöytäliinat voisi korvata helposti puhdistettavilla tableteilla, sillä ihan kliinisen siistiä Racleten nautiskelu ei ole.

torstai 1. joulukuuta 2016

Kiinalaisen keittiön ja Suomalaisen tyrnin liitto

Lähiruoka ja kaukomaailman keittiöt ovat usein haastavia yhteen liitettäväksi. Ei kuitenkaan mahdottomia. Jos molempia arvostaa, niin keittiössä ajautuu kokeellisuuteen. Tänään lounasruoka valmistui vartissa ja maistui omaan ja puolison suuhun mieluisalta. Päädyn poikkeuksellisesti jopa reseptintapaisen kirjoittamiseen, vaikka se puoliparodisen blogini ideologiaa vastaan onkin. Poikkeus vahvistakoon säännön. Lisäksi kirjoitan kryptisesti, joten suora soveltaminen on niin hankalaa, että omalle luovuudelle jää ainakin tarvittaessa tilaa.

Jääkaapissa oli kolme valmista porsaan ulkofileleikettä, josta pienellä laskennolla sai lihan määräksi 240g. Lihanuijalla leikkeistä sai nätin ja helposti käsiteltävän näköisiä.


Liha ruskistettiin yhden reilunkokoisen sipulin ja lampaanlihakuution kanssa pienessä määrässä oliiviöljyä. Samalla pataan meni reiluhkosti paprikajautetta ja kurkumaa.



Heti, kun liha oli värjäytynyt lisäsin ruokalusikallisen soijaöljyä ja saman verran sesam - öljyä. Tämän jälkeen pannulle sai kaadettua noin 80 grammaa papuja, 8 kpl tyrnimarjoja murskattuna ja puolipussia hernemaissipaprika sekoitusta. Viimeisin olisi kannattanut korvata millä tahansa muulla kasviskunnan tuotteella, mutta tätä nyt pakastimessa oli...

Pakasteiden sulamisen kanssa samaan aikaan lisäsin 4 bird eye chiliä, ruokalusikallisen riisiviinietikkaa, reilun lorauksen hunajaa, ripauksen valkopippuria ja pari riviä maustamattomia nuudeleita, sekä 2,5 desiä vettä ja vaaleaa maissijauhoa.

Muutaman minuutin hautumisen jälkeen nuudelit olivat pehmenneet. Tämän jälkeen unohtunut suola, sekä turhaksi osoittautunut ripaus chilijauhetta. Turha siksi, että chilin maku ehkä ylikorostui kun ruoka oli liedellä 10 minuuttia valmistumisen jälkeen odottamassa puolisoa ruokapöytään.

En pidä resepteistä. Haluan kokata joka kerta tunteella ja ajatuksella ilman kontrolloivia ohjeita. Kuitenkin, luulen, että tähän tekstiin palaan ainakin vilkaisun verran, kun seuraavan kerran pitää tehdä jotakin tämän tyylilajin ruokaa. Kirpeää, makeaa ja tulista yhdistellessä sopivien suhteiden arvioinnin epäonnistuessa ruokailukokemus menee helposti pieleen. Tässä annoksessa suhteet kahden hengen gallupin mukaan oikeassa suuruusluokassa.